 |
 |
'Kanala on rakennettava kuivapohjaiselle, mieluummin suojaisalle mäenrinteelle ja sellaiseen ympäristöön, että sen yhteyteen voi aidalla eristää kesälaitumen' (Kivi ym. 1951). Vanha ohje pitää yhä paikkansa: etelään viettävässä loivassa rinteessä keräävät rakenteet kevätauringon lämmön talteen ja pahimmat pohjatulet menevät rakennuksen yli. Keväällä sulaa ja kuivuu laidunalue nopeammin, jotta laidunkausi voi alkaa. |
 |
Perinteinen mäenrinnekanala katsoi ikkunat aurinkoon, mutta nykyisin suositellaan kanalan sijoittamista siten että vältetään voimakas suora auringonvalo sisätiloihin, sillä tämä saattaa laukaista kanoissa nokkimisreaktion |
 |
Kanalan seinustalta olisi löydyttävä yhtenäinen laitumeksi soveltuva alue. Kasvipeitteellisyys ja varjokasvit ovat eduksi. Hyvin vettä suodattava maalaji, karkea hiekka tai hieta, auttaa pitämään laitumen paremmassa kunnossa. |
 |
Maatiloilla ja omakotitalojen pihoissa on usein eri-ikäisiä, jo käytöstä poistettuja ulkorakennuksia, jotka tarjoavat riittävän suojan pienelle kanamäärälle. Kanalle riittää kun sen tarpeet tyydyttyvät. |
Tilajako
Karsina
 |
karsina erotetaan käytävästä verkkoaidalla |
 |
Verkkoaitaan tehdään 30-50 cm:n lautasokkeli, joka lisää verkon käyttöikää ja pitää kuivikkeet karsinan puolella. Myös kynnyksen on oltava riittävän korkea. Verkon silmäkoko munivilla 5 cm, poikasilla pienempi. Suurisilmäinen aitaverkko (7,5 cm:n silmäkoolla) ei kestä kanalakäytössä, liian tiheä verkko taas kerää pölyä itseensä. |
 |
Verkkoväliovi mahdollistaa myös tuuletuksen ulko-oven kautta |
 |
Valoisimpaan osaan kanalaa sijoitetaan ruokailu ja oleskelu (ruokintalaitteet, kuivikealue), hämärimpään muninta ja nukkuminen (pesät ja orret) |
 |
Hoitajan kulkutiet ja ulottuvuudet on huomioitu. |
Huoltokäytävä
 |
Käytävä helpottaa hoitotoimia talvisin, kun ei ulko-ovesta jouduta kulkemaan useaan kertaan hoitotoimien yhteydessä |
 |
Pesät on hyvä asentaa käytävän viereen, että munat voidaan kerätä menemättä karsinan puolelle. |
 |
Käytävässä voi säilyttää työkaluja, mutta rehut vaativat kuivempaa säilytyspaikkaa. Myöskään kanamunien säilytyspaikka ei ole kanalan hajuissa. |
 |
Juoma-astioiden puhtaanapitoa helpottaa, jos käytävässä on vesipiste ja viemäri. Karsinan puolelle jäävä vesihana (varsinkin vipuhana) on syytä varmistaa, ettei kana pysty avaamaan sitä käyttäessään hanaa ortena. |
 |
Pienkanalan vesi joudutaan usein jopa kantamaan muualta, koska vesipistettä ei ole tai se on talviajaksi suljettu. Ämpärillinen lämmintä vettä kulkee tuvastakin mukana vaivatta. |
Varasto
 |
Eri ilmatilaa kuin itse kanala (kuiva ja viileä paikka) |
 |
Varastossa säilytetään kanan rehut: kuivarehu, jyvät ja kanankalkki |
 |
Myös kerätyt kananmunat odottavat varastotilassa, jos siellä on riittävästi lämpöä. Munia ei kuitenkaan pidä säilyttää alle +10º C asteen lämpötilassa, muutenkin ne on hyvä siirtää muualle päivän päätteeksi. |
 |
Vanhassa navetassa on puhtaat kuivikkeet helppo varastoida vintille, josta niitä pudotetaan tarpeen mukaan alas kanalaan. Jos vinttiä ei ole, voi turve- tai olkipaaleja säilyttää varastohuoneen nurkassakin, irtokuivike tarvitsee erillisen tilan tai säkityksen. Kuivikkeita on hyvä olla aina olemassa vesivahingon tai muun kostumisen varalle. Munintapesiin joudutaan lisäämään kuiviketta 1-2 kertaa kuukaudessa. |
 |
Kananlanta (kuivike + kanankakka) poistetaan pienkanalasta keväisin ilmojen lämmettyä ja varastoidaan kompostiin kasvimaan laitaan tai pellon reunaan. Kananlanta on liian vahvaa levitettäväksi sellaisenaan kasvien juurille, siihen kannattaa lisätä muuta eloperäistä ainetta ja antaa kompostoitua yli vuoden. |
 |
Mitä kautta lanta poistetaan kanalasta? Mahtuvatko kottikärryt oviaukosta sisään? |
Laidun
 |
Laidunkausi kestää Suomessa sääoloista riippuen ainakin 6 kuukautta (toukokuulta lokakuulle) |
 |
Laidunalueen riittävyys ja kulku sinne on huomioitava jo kanalan suunnitteluvaiheessa, jälkeenpäin on muutoksia vaikea tehdä. Alueen on oltava yhtenäinen. |
 |
Laidun on ainakin osaksi kasvillisuuden peittämää ja siellä on sekä varjopaikkoja että kylpemispaikaksi soveltuvaa, hienojakoista kuivaa maata |
 |
Laitumen aitaaminen, jopa kattaminen on tarpeen kanoja uhkaavien vaarojen (koira, kettu, haukat, minkit) vuoksi. Itse kanat eivät kotoaan kovin kauas lähde, korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä (poikkeuksia löytyy, kanoja, jotka tekevät päivittäin satojen metrien lenkkejä päästäkseen munimaan naapurin navetan vinttiin). |
 |
Onko kanalasta suora yhteys laitumelle? Välillä ei saisi olla ylimääräisiä ovia eikä kuivikkeetonta lattiapintaa, joka väistämättä käynnistää ulostusrefleksin. |
 |
Emännän kasvimaa ja kukkapenkit ovat aina vaaravyöhykkeessä, kun kanoja on lähimailla. Ehkä kannattaisikin aidata ne? |
 |
Laidun on loistartunnan kannalta keskeinen. Vuosia käytössä ollut laidunpahanen on kanojen ulosteiden kyllästämä. On hyvä jos laidun voidaan jakaa useampaan lohkoon, jolloin lohkoja voidaan vuorotella. |
 |
Parin vuoden välein saattaa olla tarpeen kuoria maata pahiten kärsineistä kohdista ja korvata se uudella, mielellään karkeahkolla soralla. Peltomainen laidun kynnetään ja kylvetään muutaman vuoden välein, jonka jälkeen kasvillisuuden on saatava rauhassa kehittyä. Varjopaikkoja, puustoa ja pensaita sisältävä laidun on vain jätettävä välillä lepäämään. Laidun voidaan myös kalkita (sammutettua kalkkia). |
Jaloittelutarha
 |
Jaloittelutarha on katettu, sorapohjainen aitaus kanalan seinustalla |
 |
Jaloittelutarhan pinta-alaksi riittää puolet kanalan pinta-alasta (10 kanaa / m²) |
 |
Jaloittelutarhasta on käynti varsinaiselle laitumelle (laidunlohkoille) |
 |
Jaloittelutarhaan voidaan kanat päästää myös talvella lyhyeksi ajaksi päivittäin (sääolojen mukaan). |
Kanalan kalustus
Teksti työn alla
www.hogbergaab.se
www.nordpost.se
www.munakunta.fi
Lassilan tila, Tuusula
Atlantin takaa löytyy tarvikkeita ja rotuja joka lähtöön:
Murray McMurray Hatchery, Iowa, USA
Stromberg' s Chicks, Minnesota, USA
|
|