Luonnonmukainen tuotanto pyrkii tuottamaan laadukkaita tuotteita luontoa säästävin menetelmin. Viljely tapahtuu ravinteita kierrättäen ja maata hoitaen. Kasvinsuojelussa käytetään vain ekologisia vaihtoehtoja. Kotieläinpuolella pyritään eläinten lajinmukaiseen hoitoon ja korkeaan rehuomavaraisuuteen. Luomuvalvonta takaa laadun, jolla tuotteita markkinoidaan. Luomutuotanto (Siipikarjaliiton sivut) Luomukana

Käytetyn eläinaineksen tulisi olla 'paikallisiin olosuhteisiin soveltuvaa, elinvoimaista ja vastustuskykyistä'. Luomukanalat käyttävät tällä hetkellä kuitenkin samoja tuotantohybridejä kuin tavanomainen tuotantokin, koska luomupoikasia ei ole saatavana. Pääsääntö on, että luomukanalan kanat ovat luomussa kasvaneita, jolloin niitä saa hankkia tilan ulkopuolelta rajoituksetta, ilman siirtymävaihetta. Tavanomaisissa kasvattamoissa luomusäännösten mukaan ruokittuja poikasia saa luomutilalle tuoda eräkohtaisella poikkeusluvalla (siirtymävaiheen ajan), kunhan ne ovat enintään 18 viikon ikäisiä. Luomumunia ne tuottavat vasta oltuaan tilalla 6 viikkoa. Lattia- (luomu-) kanalan poikaset kasvatetaan lattialla, mahdollisimman samanlaisissa oloissa kuin munitusajan olosuhteetkin tulevat olemaan.

Luomurehu

Keskeisin ero luonnonmukaisen ja tavanomaisen lattiakanalassa tapahtuvan munantuotannon välillä on rehun tuotantotavassa. Rehun tulee olla luonnonmukaisesti viljeltyä ja pääosin omalta tilalta lähtöisin. Luomukananrehu perustuu viljaan. Kanan valkuaistarvetta täydentävät palkokasvit, Suomessa lähinnä herne. Valkuaista on hyvin myös hapanmaitotuotteissa ja kalassa. Päivittäin annetaan myös karkearehua, useimmiten raakoja juureksia. Myös laidun tarjoaa pientä ravinnonlisää. Puhtaiden aminohappojen sekä kasvua edistävien, ennaltaehkäisevien tai synteettisten rehunosien käyttö on luomussa kielletty.

Isot luomukanatilat sekoittavat itse rehunsa lisäämällä tiivisteeseen luomuviljaa (ohra, kaura, vehnä) sekä hernettä. Tiivisteissä on valkuaisrehuna kalajauhoa ja soijapuristetta, soijarouhe sen sijaan on luomussa kielletty. Lopullinen käyttösuhde riippuu viljojen rehuanalyyseistä, koska valkuaispitoisuus vaihtele vuosittain.

Kotitarveluomua

Kanan ravinto on 60-70 prosenttisesti viljapohjaista. Vilja voidaan viljellä myös valmiiksi seosviljana (herne-kaura tai härkäpapu-kaura-herne). Luomuviljaa saattaa saada ostaa piensäkeissä luomutiloilta, jotka säkittävät sitä omaan käyttöön.

	Viljojen soveltuvuus kananrehuksi
	Öljykasveilla voidaan täydentää rehun valkuaista ja lisätä energiapitoisuutta, käytännössä tämä tarkoittaa luomurypsiöljyn lisäämistä rehuun
	Maitotuotteita käytetään vain hapatettuna, appeeseen lisättynä tai sellaisenaan juotavaksi. Aina on kuitenkin pidettävä myös vettä tarjolla. Piimitys ratkaisee säilytysongelmia, jos pienkarjatilalla on lehmän tai vuoden maidosta ylitarjontaa. Maidon käyttö sinällään saattaa aiheuttaa ripulia.

Märkärehu (ape, sokelo, sakka, pöperö jne.) on kanoille erityistä herkkua, kun ne on siihen totutettu. Ape sisältää esim. keitettyä, jäähdytettyä perunaa (enintään 3-5 kg/100 kanaa/päivässä), raastettua vihannesta, idätettyä viljaa (muista hygienia), murskattua apilaa, heinäsilppua, kuivattuja yrttejä, nokkosta, viherjauhoa, lesettä, tarjonnan mukaan. Piimää ja/tai kuuma keitinvesi kaadetaan seoksen päälle ja seoksen annetaan muhia. Apetta ei koskaan tarjota heti, koska kana on arka kuumalle.

Kotitarvekana jalostaa muniksi niin kasvimaan ja puutarhan kakkosluokan tuotteet kuin perheen ruuantähteetkin. Oman lisänsä ravintoon antaa laidun. Kanoista saadaan oman talouden munat (eikä aina sitäkään), mutta kanan tuottamasta hyödystä osa onkin aineetonta, mielihyvää. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmä on luotu, että elintarvikkeiden luomulaatu voitaisiin osoittaa kaupalle ja kuluttajalle.

Luomukanala

Luomukanala on ikkunallinen ja siihen kuuluu luonnonlaidun. Luomukanalan kalustus noudattelee tavanomaista lattiakanalaa mahdollistaen näin kanan lajinomaisen käyttäytymisen. Kanalan rakenteisiin liittyy runsaasti mittavaatimuksia, joista on syytä ottaa selvää jo suunnitteluvaiheessa. Kanat ulkoilevat Suomen ilmastossa vain osan vuotta, 'sääolojen salliessa vähintään toukokuusta lokakuuhun'.

Luomukanan terveys ja hyvinvointi

Luomusäännöissä mainitaan eläinten luontaista vastustuskykyä edistävän 'lajinmukainen hoito, korkealaatuiset rehut, säännöllinen liikunta ja ulkoilu sekä kohtuulliset eläintiheydet'. Sairastuneet eläimet hoidetaan viivyttelemättä. Lääkkeiden käyttöön liittyy rajoituksia, mutta rokottaminen on sallittua. Esim. kokkidioosia vastaan on lupa rokottaa, kun taas kokkidiostaattien käyttö (CC-rehut) on kiellettyä. Luonnonmukaista tuotantoa koskevat muilta kuin luomuohjeissa erikseen mainituilta osin samat eläinsuojelusäädökset kuin tavanomaistakin tuotantoa (Tavoitteena terve ja hyvinvoiva kana, Evira 2011).

Ohjaus ja valvonta

Luomukotieläintuotantoa ohjaa ja valvoo EVIRA. Järjestelmään hakeutuminen tapahtuu TE-keskusten maaseutuosastojen kautta.

Luonnonmukainen eläintuotanto, EVIRA

Lisätietoja:
EVIRA Turun toimipiste, PL 119 (Yliopistonkatu 34)
20101 Turku
p. 050 386 8417